Etusivu » Lesken oikeudet

Lesken oikeudet

Lesken hallintaoikeus

Jos vainaja oli kuollessaan naimisissa, leski hallitsee vainajan omaisuutta ja saa sen tuoton. Lesken hallintaoikeus päättyy, jos joku rintaperillisistä tai yleistestamentinsaajista vaatii pesän jakamista. Hallintaoikeus ei koske avopuolisoa, eikä avopuoliso muutoinkaan peri puolisoaan ellei tästä ole määrätty testamentilla.

Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leskellä on oikeus käyttää vainajan omaisuutta, mutta hän ei saa myydä tai muuten luovuttaa sitä. Kuolinpesän omaisuuden myymiseksi tarvitaan kaikkien pesän osakkaiden suostumus.

Leskellä on myös oikeus saada vainajan omaisuuden tuotto, esimerkiksi korkotulot. Mikäli pesässä on lesken lisäksi muita osakkaita, leski ei kuitenkaan ole yksin oikeutettu käyttämään pesän pankkitilejä.

Lesken oikeus asuntoon ja asunnon irtaimistoon

Lesken asuminen on turvattu ja leskellä on oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai muu jäämistöön kuuluva lesken kodiksi sopiva asunto, vaikka asunto olisi ollut yksin vainajan omistuksessa. Leskellä ei kuitenkaan ole oikeutta pitää jäämistöön kuuluvaa asuntoa hallinnassaan, jos hänen omaan varallisuuteen kuuluu hänen kodikseen sopiva asunto. Asunnon lisäksi leski saa pitää hallinnassaan yhteisessä kodissa olevan tavanmukaisen asuntoirtaimiston, johon kuuluu esimerkiksi huonekalut, liinavaatteet ja astiat. Leskellä on oikeus pitää asuntoa hallinnassaan, vaikkei hänellä olisi lainkaan avio-oikeutta vainajan omaisuuteen. Avopuolisolla ei ole oikeutta pitää kuolinpesään kuuluvaa asuntoa ja asuntoirtaimistoa jakamattomana hallinnassaan.

Lesken oikeus asuntoon menee rintaperillisten lakiosavaatimuksen edelle. Mikäli kuolinpesä on velkainen, asunto voidaan kuitenkin joutua käyttämään velkojen maksuun, sillä velkojien oikeudet syrjäyttävät lesken oikeudet.

Perilliset eivät voi vapaasti myydä lesken käyttämää asuntoa eikä myynti lakkauta lesken hallintaoikeutta. Leskellä on elinikäinen oikeus pitää asunto jakamattomana hallinnassaan. Oikeus ei poistu esimerkiksi sillä, että leski solmii uuden avioliiton.

Tasinkoprivilegi

Avioliiton päättyessä eroon tai kuolemaan puolisoiden kesken toimitetaan ositus, ellei puolisoilla ole avioehtoa, jonka nojalla puolisoilla ei ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omaisuuteen. Osituksessa verrataan toisiinsa puolisoiden avio-oikeuden alaisia netto-omaisuuksia. Netto-omaisuus lasketaan siten, että puolison omista varoista vähennetään omat velat. Enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta omistava aviopuoliso joutuu luovuttamaan vähemmän omistavalla tasinkoa, jotta puolisoille jäisi osituksen jälkeen yhtä paljon avio-oikeuden alaista omaisuutta.

Lesken ei tarvitse luovuttaa tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille, vaan hän saa pitää oman omaisuutensa. Leski saa vapaasti päättää, luovuttaako hän tasinkoa vai ei. Jos leskellä on vähemmän varallisuutta kuin kuolleella puolisolla, leskellä on aina oikeus saada osituksessa tasinkoa vainajan omaisuudesta.

Perhe- ja perintöoikeuteen keskittyvät asianajajamme

Ota yhteyttä asianajajaan:

Help Text
Help Text
Help Text